sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Hanami-villatakki

Kuten aiemmin mainitsinkin, lupasin tehdä kälylleni samanlaisen villatakin kuin tein jo aiemmin itselleni. Väriksi valikoitui raikkaan pinkki ja lankana tässäkin villatakissa ohjeen (Novita Kevät 2016-lehti) mukainen Novitan EcoCotton (lanka on minustakin kauniin väristä, mutta itse en osaisi kuuna päivänä pukeutua noin vaaleanpunaiseen vaatteeseen). Kutosmisprosessi ei mennyt millään lailla niinkuin Strömsössä. En halunnut tällä kertaa ommella pitkiä sivusaumoja vaan päätin kutoa taka- ja etukappaleet yhtenä kainaloihin asti. Silmukkamäärän kanssa tuhrasin jonkun aikaa. Kun sitten sain takin melkein kainaloihin asti valmiiksi ja kaivoin mittanauhan esille, niin yllätys oli suuri kun ympärysmitta oli aivan liian suuri! Luokkaa 120cm kun tarkoitus oli olla 102. Purkuun. (ja ei, nyt ei ollut kyse siitä että olisi laskenut silmukkamäärän niin pieleen, vaan mulla oli jo vähemmän silmukoita kuin aiottua pienempään kokoon oli tarkoitus. Käsialani oli tässä työssä selvästi löysempää kuin ohjeessa. Mikä mallitilkku? En oo kuullutkaan...) Kuriositeettina mainittakoon että M-koon takkiin meni ohjeenmukaisen 850g:n sijasta hieman yli 500g lankaa. 


Valmistuihan se sitten aikanaan ja ajattelin ottaa kivat kuvat kukkivassa kirsikkapuussa roikkuvasta neuleesta, mutta ei sekään nyt oikein ollut totettamisen arvoinen idea (kuva yllä).


Aitaan sitten vain kiinni. Alla erikseen kirsikankukat. Meidän hanami on vasta nyt vaikka ilmeisesti monessa paikkaa kirsikat ovat kukkineet jo kauan? Meidän kirsikkapuu tuottaa erittäin happamia kirsikoita, joita kukaan ei halua syödä. Ollaan jätetty suosiolla linnuille ne. Tämä on siis kirsikkamme vuodenkierron tähtihetki, ja onhan se kaunis.



tiistai 3. toukokuuta 2016

Kesäinen tunika

Samaisella laivareissulla kuin Meadow Grass pääsi kuvaukseen myös uusi kesätunikani. Olen varsin mieltynyt Sisko Sälpäkiven ohjeisiin, joita Novitassa on nyt jonkun aikaa ollut - ei vain siitä syystä, että ne ovat monesti ns. plussakoko-ohjeita, mutta mielestäni niissä on monesti joku pieni kiva juttu. Tässä neuleessa esimerkiksi kaulus. Ohje on Novitan Kevät 2016-lehdestä. 


Ensin kudottiin palmikkokaitale, johon sitten virkattiin tuo siksakki ja vielä (muistaakseni) alareunakin. Siitä sitten poimittiin silmukat puikoille ja kudottiin koko pusero yhtenä kappaleena alas asti. Hihat toki sitten jälkikäteen odottamaan jätetyillä silmukoilla.


Langaksi olin haaveillut jotakin pellavaa tai pellavasekoitetta, mutta kiehtovanvärinen Svarta Fåretin Fiori tuli vastaan (alekorissa) niin siitä sitten syntyi kesätunikani. Lanka oli aika tukevaa ja jäykkää. eikä neulominen ollut mikään suuri nautinto, mutta lopputulos on ihan jees. Ulkonäkö aivan mainio ja käyttömukavuuskin ok. Olisin voinut tehdä vähän pitemmäksikin tämän tunikan, mutta lanka loppui enkä enää jaksanut hakea lisää niin sai riittää. Lankaa meni 500g.


Tässä kuvassa näkyy tuo kaulus myös takaa. Ehkä nyt jos kutoisin uudelleen samalla ohjeella niin tuon aloituksen jälkeen voisi koittaa lyhennettyjä kerroksia ettei selkäpuoli olisi ihan noin avara. Kesätunikassa toki ihan ok noinkin. Olen tässä ihan tukka putkella, tuuli oli tosiaan aika navakka.


Nythän tämän saa jo ihan varsinaisesti käyttöönkin kun kevät tai jopa kesä tuli ainakin tänne Etelä-Suomeen ihan yhtäkkiä yllättäen.